5.9.2024
Mongolia kertoi avoimesti, miksi Putinia ei pidätetty, vaikka piti
https://www.hs.fi/maailma/art-2000010675879.html
Venäjä|Mongolia antoi Venäjän johtajalle kunnioittavan vastaanoton ja muisti myös Neuvostoliiton sankaria. Ukraina ja EU moittivat Mongolian valintaa
Venäjän johtajan Vladimir Putinin vierailu Mongoliassa meni Venäjän näkökulmasta melko lailla kuin Strömsössä. Putin sai kunnioittavan vastaanoton punaisine mattoineen, hoiti keskustelut ja seremoniat sekä palasi Venäjälle kenenkään estämättä.
Samalla tuli osoitettua, että Venäjä on vahvempi kuin kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä, ainakin köyhässä naapurimaassaan.
Mongolian viranomaiset eivät pidättäneet Putinia, vaikka heidän olisi pitänyt. Mongolia on kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n jäsenmaa, ja ICC on etsintäkuuluttanut Putinin.
Syy Mongolian toiminnalle oli se, että Mongolia on riippuvainen venäläisestä öljystä. Mongolian hallituksen tiedottaja puki asian sanoiksi Politico-lehdelle.
Myös Suomen ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Kristiina Silvan totesi ennen vierailua Helsingin Sanomille, että Mongolia on valmis hyväksymään vierailusta ja ICC-sitoumusten rikkomisesta koituvan mainehaitan, koska se tarvitsee hyviä suhteita Venäjään öljyn saannin turvaamiseksi.
Mongolian geopoliittinen liikkumavara on erittäin rajallinen. Se on köyhä maa, joka sijaitsee Venäjän ja Kiinan välissä, ja se on yrittänyt pysyä hyvissä väleissä molempien kanssa. Pyrkimys on ymmärrettävä, sillä Mongolialla ei ole esimerkiksi meriyhteyttä, joka antaisi enemmän vaihtoehtoja energian, elintarvikkeiden ja raaka-aineiden kuljetuksille.
Mongolian presidentti Uhnaagiin Hurelsuh näyttää ottaneen vierailusta kaiken irti Venäjän miellyttämiseksi. Hän esimerkiksi kävi Putinin kanssa laskemassa seppeleen marsalkka Georgi Žukovin monumentille, kertoo Mongolian presidentinkanslian tiedote.
Ukraina teki taas saman virheen – Zelenskyi vihjailee syyllisen löytyvän lännestä
https://www.hs.fi/maailma/art-2000010673948.html
HS-analyysi|Pultavan isku on saanut ukrainalaiset vaatimaan sodanjohtoa vastuuseen toistuvista virheistä. Niistä täytyy puhua myös lännessä, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja John Helin.
Venäjän tekemässä iskussa Pultavaan kuoli ainakin 53 henkilöä.
Isku tehtiin Iskander-ohjuksilla, joiden kantama on 500 kilometriä.
Länsimaiden tulisi vapauttaa pitkän kantaman ohjuksien käyttö ja aseapua piäisi lisätä.
Vain noin 5% Venäjän ballistisista ohjuksista kyetään torjumaan. Putinin kansanmurha-sotarikokset jatkuvat (siviilien murhaaminen) ellei Ukraina saa lisää ilmatorjunta-aseistusta ja hävittäjäkoneita lisää.
Myös pitkälle kantavia ballistia ohjuksia tarvitaan Venäjän alueella sijaitsevien lentotukikohtien tuhoamista varten.
4.9.2024 Ukraina iskee nyt pitkälle Venäjän selustaan: Miten se on mahdollista?https://www.hs.fi/maailma/art-2000010669335.html Ukrainan sota|Ukraina on kiihdyttänyt pitkän kantaman drooni-iskujaan Venäjälle. Halvat järjestelmät aiheuttavat tuhoa Venäjän energiateollisuudelle ja pakottavat Venäjän tekemään vaikeita valintoja. Droonisota on kehittynyt sodan edetessä. Sodan alussa Ukrainan kyky pitkän kantaman iskuihin oli käytännössä täysin neuvostoaikaisten ballististen ohjusten varassa. Venäjän alettua käyttää pitkän kantaman lennokkeja alkoi Ukrainakin kuitenkin nopeasti kehittää omaa lennokkiteollisuuttaan. Vielä vuosi sitten suurin osa Ukrainan lennokki-iskuista tehtiin Ukrainan ja Moskovan väliselle alueelle, noin 500 kilometrin päähän Ukrainasta. Tänä vuonna iskujen kantama on vain kasvanut. Tammikuussa Ukraina iski Ust-Lugan satamaan Pietarin lähellä, keväällä iskettiin Baškortostanin tasavaltaan ja elokuussa venäläinen ilmatorjunta tuhosi lennokin Olenivkan lentotukikohdan lähistöllä Murmanskissa. Matkaa Ukrainasta Olenivkaan on lähes 1 800 kilometriä. KUVAT https://hs.mediadelivery.fi/img/svg/3d4fe975f5de7c2d5546eb002b594e11.svg https://hs.mediadelivery.fi/img/svg/8ae26d59cee0caeb63414b4b969ac166.svg Lue kaikki Venäjän hyökkäystä Ukrainaan koskevat HS:n jutut täältä. VENÄJÄN TUHOISA ISKU PULTAVAAN KUVA Zelenskyi vetosi jälleen liittolaisiinsa Ukrainan ilmapuolustuksen tehostamiseksiPresidentti Zelenskyi kertoi videoidussa puheessaan, että tapahtumista on aloitettu ”täysi ja pikainen” tutkinta. Hän myös vetosi jälleen Ukrainan liittolaisiin, jotta ne toimittaisivat lisää ilmapuolustuskalustoa ja kehotti sallimaan pitkän kantaman aseiden käytön Venäjän maaperällä. 1.9.2024 Öljyjalostamo tulessa Moskovassa – IL seuraa sotaahttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e1564df6-d4a0-42c0-99de-b91510a46d10 Iltalehti seuraa Ukrainan sotaa hetki hetkeltä. Venäjä kertoo torjuneensa Ukrainan ”massiivisen droonihyökkäyksen”Venäjän puolustusministeriön mukaan Venäjän alueelle hyökkäsi yön aikana 158 ukrainanalaista droonia. Venäjän viranomaisten mukaan kohteina ovat olleet energialaitokset ja jalostamot. Puolustusministeriö väittää torjuneensa iskun. Suurin osa drooneista pudotettiin Ukrainaan rajautuvilla Kurskin, Brjanskin, Voronežin ja Belgorodin alueilla. Moskovan pormestarin Sergei Sobjaninin mukaan yksitoista droonia yritti hyökätä kohteisiin pääkaupungissa. Yksi drooni vahingoitti Moskovan öljynjalostamon teknisiä tiloja. Myös Moskovan lähellä sijaitsevaan hiilivoimalaan ilmoitettiin osuneen uutistoimisto Reutersin mukaan. Tverin alueen viranomaiset ilmoittivat tulipalosta Konakovon kaupungin lähellä. Liikennöinti keskeytettiin yön ja aamun ajaksi Moskovan Domodedovon, Vnukovon ja Žukovskin lentokentillä, kertoo venäläinen uutistoimisto RIA Novosti. Viime viikon maanantaina Venäjä teki yhden sodan suurimmista droonihyökkäyksistä Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan. Stoltenberg: Kurskiin hyökkääminen on Ukrainan oikeusUkrainan tunkeutuminen Venäjän maaperälle Kurskin alueelle on kansainvälisen oikeuden mukaista ja kuuluu Ukrainan oikeuteen puolustaa itseään, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoo. Stoltenberg lisää, että Natolla ei ollut etukäteen tietoa Ukrainan suunnitelmista hyökätä rajan yli. Stoltenberg sanoo, että Ukraina otti tietoisen riskin edetessään Venäjän maaperälle. – (Volodymyr) Zelenskyi on tehnyt selväksi, että operaation tavoitteena on luoda puskurivyöhyke estämään Venäjän uusia hyökkäyksiä rajan toiselta puolelta. Kuten kaikkiin sotilasoperaatioihin, siihen liittyy riskejä. Mutta se on Ukrainan valinta, miten se haluaa puolustautua. Venäjä on kutsunut Kurskin operaatiota ”suureksi provokaatioksi” ja uhkaa kostoiskuilla. Zelenskyi laittaa Harkovan iskut osin lännen piikkiinUkrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kommentoi Harkovaan osunutta Venäjän liitopommi-iskua X:ssä. Zelenskyin mukaan isku olisi ollut estettävissä, jos Ukrainalla olisi kyky tuhota Venäjän sotilaskoneita sotilastukikohdissa Venäjällä. Ukrainaa tukevat länsimaat ovat asettaneet Ukrainalle rajoituksia toimittamiensa pitkän kantaman ohjusten käytölle Venäjän maaperällä. Toukokuussa Ukraina sai USA:lta luvan käyttää yhdysvaltalaisia aseita rajoitetusti kohteisiin Venäjälle puolustaessaan Harkovaa. Muun muassa Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski vaati torstaina, että kaikki rajoitukset poistettaisiin ja Ukrainan annettaisiin ”taistella kaikella mitä sillä on”. Asiasta kertoo Guardian. 24.8.2024 Zelenskyi: Ukraina ajaa Venäjää ulos Harkovasta – IL seuraahttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e1564df6-d4a0-42c0-99de-b91510a46d10 Iltalehti seuraa Ukrainan sotaa hetki hetkeltä. Zelenskyi: Ukraina ajaa Venäjää ulos HarkovastaUkrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi perjantaisessa iltapuheessaan, että Ukrainan armeija ajaa ”asteittain” Venäjän joukkoja ulos Harkovan alueelta. Zelenskyi sanoo puhuneensa komentaja Oleksandr Syrskyin kanssa, joka tiedotti häntä Harkovan tilanteesta. Puskemme Venäjän armeijaa ulos vähitellen. Hyökkääjä ei valloita Harkovaa eikä meidän Ukrainaamme, Zelenskyi sanoo. Ukrainan joukot etenivät päivää aiemmin pari kilometriä Harkovan alueella aloitettuaan vastahyökkäyksen. Zelenskyi kutsuu Harkovaa sankarikaupungiksi. Hän lisää, että Ukrainan joukot ovat onnistuneesti torjuneet Venäjän yritykset valloittaa Harkova toukokuusta lähtien. Oikea Elinahttps://www.is.fi/politiikka/art-2000010644961.html Elina Valtosella on takanaan vuosi ulkoministerinä. Nyt hän kertoo kouriintuntuvasti ulkoministerivuotensa vaikeimmasta hetkestä, Vladimir Putinin suunnitelmista ja valottaa sitä, kuka on oikea yksityiselämän Elina Valtonen. KUVAT https://is.mediadelivery.fi/img/1440/753aa742d7858536ab830ea263a49cb7.jpg.webp Ulkoministeri Elina Valtonen ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) osallistuivat Naton Washingtonin huippukokoukseen heinäkuussa osana tasavallan presidentti Alexander Stubbin delegaatiota. Kuva: Lassi Lapintie / Lehtikuva https://is.mediadelivery.fi/img/1440/0817e04960571013c4b043f5c56cdde0.jpg.webp Venäjä löysi joukkoja Moskovasta ja Pietarista: ”Ihmiset ovat kauhuissaan”https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/5d5b0b29-af91-4916-bbd9-9b7f66a00436 Tähän artikkeliin on koottu Ukrainan sodan keskeisimmät tapahtumat torstailta 22. päivä elokuuta 2024. Kyseessä on sodan 911. päivä. Venäjä siirtää joukkoja Moskovasta ja Pietarista KurskiinVenäjä kamppailee edelleen alimiehityksellä Kurskissa. Siksi Venäjä on siirtänyt joukkoja Moskovasta ja Pietarista Kurskiin, ”joista osa on varusmiehiä”, kertoo Venäjän asevoimien asiantuntija Dara Massicot. Asiasta kertoo Moscow Times. Samalla yhteydenotot Venäjän armeijan välttämistä auttavaan Pakene metsään -hankkeeseen ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Ihmiset ovat kauhuissaan, hankkeen edustaja Ivan Tšuviljajev sanoo. Tšuviljajevin mukaan hankkeen pyyntöjen perusteella ”voidaan sanoa, että Kurskiin lähetettiin noin 1000 sotilasta”. On selvää, että Venäjän ei ole helppo tukkia Kurskin aukkoa, kertoo Venäjän armeijan ja sotateollisuuden asiantuntija Pavel Luzin. Luzinin mukaan varusmiehet, joita Luzinin arvion mukaan on oin 300 000, ovat käytännössä ainut merkittävä joukko, joka voidaan lähettää Kurskiin. Vaikka Putin on sanonut, ettei varusmiehet osallistu ”erityiseen sotilasoperaatioon”, väittää Tšuviljajev, että heidät pakotetaan allekirjoittamaan sopimuksia puolustusministeriön kanssa. Lisäksi heidän asiakirjoja väärennetään, jotta näyttäisi, että he ovat palvelleet pidempään. 22.8.2024 UKRAINA https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/asiasanat/ukraina/ UKRAINA JA VENÄJÄ Drone attack to Moscow. -2024/8/21https://no2need.wordpress.com/2024/08/22/drone-attack-to-moscow-2024-8-21/ Ukraine launches Moscow drone attack as Kursk offensive continueskeskiviikko 21. elokuuta 2024Venäjän sotarikoksista Ukrainassahttps://vartiopaikalla.blogspot.com/2024/08/venajan-sotarikoksista-ukrainassa.html yli yhdeksääkymmentä prosenttia ukrainalaisista sotavangeista kidutetaan venäläisten toimesta Elämme herranvuotta 2024, naapurimaamme Venäjän sotilaat upseereidensa käskystä leikkaavat ukrainalaisten sotavankiensa päät iskien ne seipäännokkaan pelotteeksi. Tämä on totuus Venäjän rikollisesta hyökkäyssodasta Ukrainaan mutta kuinka tähän pisteeseen on päädytty ja miksi me hyväksymme tämän kaiken? Edellä kertomani tapahtumakuvaus on totta. Juuri näin toimivat Venäjän laivaston kaartin 155. merijalkaväenprikaatin sotilaat, jotka upseerinsa käskystä katkaisivat päät neljältä vangitulta iskien päät näytille ja pelotteeksi seipäiden nokkaan Ukrainan ja Venäjän rajaseudulla Kolotilovkan raja-aseman alueella viikonpäivät sitten. Ainakin yksi uhreista oli Ukrainan asevoimien upseeri. (1) Mutta kuinka olemme päätyneet tähän pisteeseen ja miksi me hyväksymme tämän kaiken? Edelleen huomio venäläismielisten kirjoituksista…https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/marko-suutari/edelleen-huomio-venalaismielisten-kirjoituksista/ 21.8.2024 Väitetyt videot Ukrainan iskusta Moskovaan leviävät – ”Yksi kaikkien aikojen suurimmista”https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010621959.html IS seuraa tässä artikkelissa tilannetta Ukrainan sodassa sekä siihen liittyviä tapahtumia Venäjällä. Somessa kiertää videoita väitetyistä räjähdyksistä MoskovassaMoskovan yöllisistä lennokki-iskuista on toistaiseksi niukasti tietoa. Kaupungin pormestari Sergei Sobjanin kuvaili hyökkäystä "yhdeksi kaikkien aikojen suurimmista". Venäjä väittää pudottaneensa 11 lennokkia Moskovan alueella. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Foreign Policy Research Institute -ajatushautomon tutkija Rob Lee on jakanut videoita, joiden väitetään esittävän räjähdyksiä Moskovan viimeöisellä taivaalla. Venäjän mukaan Ukraina yritti suurta lennokkihyökkäystä MoskovaanVenäjän mukaan sen ilmatorjunta on pudottanut yön aikana yhteensä 45 lennokkia osana laajempaa Venäjälle tehtyä iskua. Moskovan pormestarin Sergei Sobjanin mukaan Venäjän ilmatorjunta on pudottanut kymmenen ukrainalaista taistelulennokkia, jotka oli suunnattu kohti Moskovaa. Sobjan kertoi asiasta Telegram-viestipalvelussa varhain keskiviikkona. – Kyseessä oli yksi laajimmista yrityksistä hyökätä Moskovaan, Sobjanin väitti. Sobjanin mukaan osa lennokeista tuhoutui Podolskin kaupungin yllä. Moskovan alueella sijaitseva kaupunki on noin 38 kilometriä Kremlistä etelään. 20.8.2024 Zelenskyi paljasti, mihin Ukraina pyrkii Kurskissahttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a543b5b4-f95a-4268-b797-dbf7edae7fc1 Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi, että Ukraina pyrkii estämään rajat ylittävät hyökkäykset Kurskin operaatiollaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi sunnuntaina, että Ukrainan tavoite on luoda Kurskista puskurivyöhyke ja näin estää rajat ylittävät hyökkäykset, kertoo CNN. Zelenskyi avasi ensimmäistä kertaa Kurskin hyökkäyksen strategisia tavoitteita puheessaan. Meidän ensisijainen tavoitteemme puolustusoperaatioissa ylipäätään on tuhota mahdollisimman paljon Venäjän sotavalmiuksia ja tehdä mahdollisimman tehokkaita vastahyökkäyksiä, Zelenskyi sanoo. Tämä sisältää ”puskurivyöhykkeen luomisen hyökkääjän maaperälle”, Zelenskyi jatkaa. Samalla Ukraina pyrkii luomaan ”oikeudenmukaisen” neuvotteluaseman, kertoo Zelenskyin avustaja. Ukrainalla näyttää CNN:n mukaan olevan tavoitteena myös moraalin kohottaminen ja Venäjän resurssien jakaminen. Zelenskyin mukaan Ukraina hallitsee noin 1000 neliökilometrin aluetta Kurskissa. Ukraina pyrkii lamauttamaan Venäjän logistiikkaa ja huoltoreittejä. Sunnuntaina joukot räjäyttivät toisen sillan Kurskin raja-alueella. Hyökkäys tapahtui kaksi päivää sen jälkeen, kun Ukrainan joukot katkaisivat ensimmäisen Seymin halkovan sillan. Kurskin hyökkäys on aiheuttanut Venäjälle haasteita puolustaa omaa maaperäänsä. Siksi Venäjä näyttää ohjanneen tuhansia sotilaita Ukrainan rintamataisteluista Kurskiin. Helena Petäistön kolumni: Ukrainan yllätyshyökkäys on menestys ja sen seuraukset Venäjällä myrkkyä PutinillePariisissa peräti 15 olympiamitalia napannut Ukraina yllätti taas! Sen odottamaton hyökkäys Venäjän maaperälle oli täysyllätys paitsi Venäjälle myös koko Euroopalle ja jopa Yhdysvalloille. Kukaan ei tiedä, paljonko hyötyä onnistuneesta yllätyshyökkäyksestä on Ukrainan tavoitteessa kohti oikeudenmukaista rauhaa, mutta se oli välttämätön Ukrainan oman taistelutahdon kannalta, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Helena Petäistö. Kuukausia täysin salassa suunniteltu vastahyökkäys paljastui Ukrainan omille upseereille vain kolme päivää ennen hyökkäystä ja sotilaille vasta sitä edeltävänä päivänä. Operaatio onnistui yli odotusten jopa sen tekijöille, ja sillä on suuri merkitys ukrainalaissotilaiden taistelukestävyyden kannalta. Ukraina on onnistunut valtaamaan kymmenessä päivässä Venäjältä yli tuhat neliökilometriä eli yhtä suuren alueen kuin Venäjä on kyennyt ottamaan Ukrainalta kahdeksassa kuukaudessa ja vielä valtavilla miesmäärän menetyksillä. Ukrainan mukaan sen Kurskissa miehittämiä kyliä ja paikkakuntia on yhteensä 80. Lisäksi Ukrainan ohjukset ovat tuhonneet alueella tärkeän sillan. Kummankin osapuolen sotapropaganda kuorruttaa lukuja omaksi edukseen, mutta yleinen arvio lännessä on, että yleensä Venäjän miestappiot kaatuneissa ja haavoittuneissa ovat viisin- tai jopa kymmenkertaiset ukrainalaisiin verrattuna. Ukraina haki ja löysi pitkässä rintamalinjassa Venäjän heikoimman kohdan ja lähetti sinne kokeneimmat konkarinsa. Vastassa olleet kouluttamattomat alokkaat antautuivat sadoittain, mistä droonivideokuvat levisivät salamannopeasti niin länteen kuin itään. Yli kahden vuoden sotimisen jälkeen Ukraina kykeni näyttämään lännelle, etteivät rajat olekaan "jäätyneitä" niin kuin on väitetty eivätkä todellakaan paikalleen jämähtäneitä. Ukrainalaiset ovat jo siirtäneet Venäjän puolelle kenttäsairaaloita, polttoaine- ja muonitusvaraston, sotamateriaalin korjausyksikön teknikkoineen ja muuta logistiikkaa. Ukrainan sotilaallinen menestys on tie rauhaanhttps://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jarno-limnell/ukrainan-sotilaallinen-menestys-on-tie-rauhaan/ Kurskin alue Venäjällä on nähnyt sotaa ennenkin, ja Ukraina on jo aiemmin iskenyt Venäjän alueelle. Nyt puolustussotaa käyvä Ukraina on kuitenkin siirtänyt myös joukkojaan Venäjän maaperälle, mitä ei ole tehnyt mikään muu valtio kahdeksaan vuosikymmeneen. Mitä merkitystä Ukrainan vastahyökkäyksellä on, ja voiko sitä pitää sodan käännekohtana? Kurskin alue lounaisella Venäjällä tuo ainakin sotahistorian harrastajille mieleen toisen maailmansodan, jolloin siellä käytiin yksi historian suurimmista taisteluista ja jonka lopputulos oli käänteentekevä koko sodan kannalta. Nyt Kurskin alueella soditaan taas – Ukrainan menestyksekäs yllätyshyökkäys jatkuu toista viikkoa. On vielä liian aikaista sanoa millainen käännekohta Ukrainan hyökkäys Kurskiin on sodan kannalta ja liittyykö hyökkäys laajempaan strategiseen suunnitelmaan, mutta jo nyt voi hyökkäyksellä arvioida olevan neljänlaisia vaikutuksia. Hyvä muistaa, että sota on sotilaallisten toimien ohella aina poliittista – ”politiikan jatkamista toisin keinoin”, kuten olemme tottuneet ajattelemaan. 1. Ukrainalla kyky yllättää. Aloitteen saaminen itselleen ja yllätyksellisyys ovat sodankäynnin yleisiä periaatteita. Ukraina onnistui yllättämään ja on pakottanut Venäjän reagoimaan. Hyökkäys onnistuttiin salaamaan ja tiedot kertovat eri aselajien onnistuneesta yhteistoiminnasta. Ukraina on lyhyessä ajassa onnistunut saamaan enemmän maa-alueita haltuunsa kuin paljon etukäteen odotetussa vastahyökkäyksessä viime vuonna. Ennen hyökkäystä rintamalinjojen muutokset olivat olleet varsin vähäisiä, mutta nyt on avautunut uusi aktiivinen rintama. Nyt taistellaan Venäjän maaperällä ja Venäjä on joutunut evakuoimaan alueelta arvioiden mukaan lähes 200 000 kansalaistaan ja suuri joukko venäläisiä sotilaita on antautunut taisteluitta. 2. Kiusallista Kremlille. Ukrainan onnistunut hyökkäys Venäjän maaperällä tuo sodan lähemmäksi venäläisiä. Kreml on pyrkinyt pitämään sodan etäällä ja vaikuttamaan venäläisten näkemyksiin ”oman totuutensa” kautta, mutta nyt sodan vaikutuksia Venäjälle on yhä vaikeampi kiistää. Tämä on ikävä ja hankala tilanne Putinille, joka pyrkineen nopeasti ja voimalla saamaan menetetyt alueet takaisin haltuunsa. Luottamus Venäjän poliittista johtoa kohtaan ei ainakaan hyökkäyksen jälkeen kasva ja sisäistä jälkipyykkiä poliittisessa sekä sotilaallisessa johdossa tullaan käymään pitkään. 3. Mediahuomio. Ukrainan hyökkäykseen sisältyy riskejä, mutta hyökkäys on tuonut nyt positiivista nostetta mediaan Ukrainan kannalta. Olemme lukeneet Ukrainan miehistö- ja kalusto-ongelmista sekä Ukrainan kriittisen infrastruktuurin tuhoamisesta. Tämä on todellisuutta edelleen, mutta niin taistelujoukkojen kuin Ukrainan yhteiskunnan kannalta menestyksekäs hyökkäys nostaa taisteluhenkeä ja -tahtoa. Hengellä on sodassa aina tärkeä merkityksensä. Lisäksi kansainvälinen media on etenkin lännessä uutisoinut laajasti Ukrainan kannalta myönteisesti sodan etenemisestä. 4. Lännen tuki ja rauha. Ukrainan ja lännen tavoite on saada järkyttävä sota loppumaan. Venäjä puolestaan jatkaa sotaa niin kauan kuin Kreml uskoo menestymisen mahdollisuuksiinsa. Nyt Ukrainan menestyksekäs hyökkäys toivottavasti luo edellytyksiä aiempaa enemmän länsimaissa halua vahvistaa tukea Ukrainalle niin kaluston, taloudellisen tuen kuin harjoitustoiminnan tukemisen lisäämisenä. Tästä on jo myönteisiä merkkejä. Sodan yleisiä periaatteita noudattaen – saavutettua menestystä kannattaa hyödyntää. Ukrainan sotamenestys on avain rauhanneuvotteluille ja rauhaan. Ukrainan vastahyökkäys on muuttanut sodan kulkua, sillä aloite on nyt ensimmäistä kertaa selkeästi Ukrainalla. Tulevat viikot ja kuukaudet osoittavat onko siitä sodan käännekohdaksi, mutta ainakin suunta on oikea: mitä vahvempi on Ukrainan neuvotteluasema, sitä lähempänä ollaan tulitaukoa ja lopulta myös rauhaa. Ukrainan Kurskin alueen valtaus ei ratkaise mitään. Länsi on pian tosipaikan edessäLännessä Ukrainan isku Kurskin alueelle on katsottu positiivisena signaalina sodan kehityksen kannalta. Tosiasiassa Kurskin alueen valtaukset eivät muuta asetelmia mihinkään suuntaan. Venäjä on Ukrainan maaperällä tuhannen kilometrin matkalta, eikä Ukrainan hyökkäys Kurskiin muuta sodan isoa kuvaa. Ukrainan iskuja olisi tullut tehdä useammilla rintamalohkoilla, jotta hyökkäyksillä olisi sekä materiaalisia, että poliittisia vaikutuksia. Itse asiassa Ukrainan joukot ovat valtavassa vaarassa Kurskin alueella, mikäli hyökänneitä joukkoja ei tueta suoralla ja epäsuoralla tuella (tykistö) ja hyökänneiden joukkojen välittömässä lähistössä olevia reservejä (vaihtojoukkoja) ei ole. Nyt hyökänneet joukot eivät voi pitää vallattua aluetta, mikäli em. taustatekijöitä ei ole riittävästi otettu huomioon. Täysin ”sokkona” Ukrainan joukot eivät toki ole Kurskin alueen valtaukseen varautuneet, mutta on huomioitava, että panostus Kurskin alueelle on samalla myös muulta rintamalohkolta pois. Näin ollen on varsin ennenaikaista vetää johtopäätöksiä mitä hyökkäys ja valtaus Kurskiin tarkoittaa. Kuten edellä todettua, Kurskin alueen valtaus ei ratkaise ja käännä sodan isoa kuvaa mihinkään suuntaan. Ainoa positiivinen asia joka asiassa on, että ukrainalaiset saavat tarvittavaa uskoa siihen, että voittaakin voi, olkoonkin, että matka voittoon on vielä tuskallisen pitkä. On selvää, ettei Ukrainalla ole mahdollisuuksia vallata – länsiavullakaan – menetettyjä alueita takaisin. Vaikka Ukraina saa enenevässä määrin länsikalustoa, maalta loppuu ajanoloon miehet ja naiset, jotka länsiaseistusta käyttävät. Jos ja kun näin käy, länsi on tosipaikan edessä. Päästääkö länsi Venäjän lopulta valtaamaan Ukrainan vai jalkauttaakko länsi joukkoja myös Ukrainan maaperälle? On selvää, että edellä mainittu tulee olemaan, ellei jo ole, sodan ratkaiseva tekijä, halusi länsi niin tai ei. Lännen poliittisten päättäjien on syytä orientoitua edellä mainittuun kehitykseen, sillä Ukraina ei saavuta tavoitteitaan, mikäli länsijoukkoja ei rantaudu Ukrainan maa 12.8.2024 Venäjä myöntää Ukrainan päässeen syvälle rajan ylihttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/77ec9363-0de9-45e9-8a4e-787cb4eb20ca Tähän artikkeliin on koottu Ukrainan sodan keskeisimmät tapahtumat sunnuntailta 11. päivä elokuuta 2024. Kyseessä on sodan 899. päivä. Kutsuu terrorismiksiVenäjän virallinen kanta asiaan on, että Ukrainan toiminta Venäjän maaperällä on terrorismia. Muun muassa ulkoministeriön edustaja Marija Zaharova on vedonnut kansainvälisiä yhteisöjä tunnistamaan toiminnan terrorismiksi. – Taas kerran pyydämme kansainvälisiä järjestöjä tuomitsemaan Ukrainan armeijan terroristiset toimet. Tosin olemme varmoja, että vastaus tulee olemaan häpeällinen hiljaisuus, Venäjän valtionmedia TASS uutisoi Zaharovan sanoneen. Ukrainan nimeämätön viranomainen on vakuuttanut AFP:lle, että Ukraina seuraa humanitäärisen oikeuden sääntöjä myös hyökkäyksessään Venäjän puolelle. Ukrainalaislähde: Tuhannet ukrainalaissotilaat mukana hyökkäyksessäTuhannet ukrainalaissotilaat osallistuvat Kurskin alueelle Venäjälle suuntautuvaan hyökkäykseen, jonka tavoitteena on "venyttää" ja "horjuttaa" Venäjää, kertoo Ukrainan korkea-arvoinen turvallisuusviranomainen uutistoimisto AFP:lle. Venäjän armeija sanoi aiemmin, että Ukraina oli lähettänyt noin 1 000 sotilasta tiistaina alkaneeseen hyökkäykseen. Zelenskyi: Venäjä ampui pohjoiskorealaisen ohjuksen Kiovaan Alustavien tietojen mukaan venäläisjoukot ampuivat pohjoiskorealaisen ohjuksen Kiovan alueelle sunnuntain vastaisena yönä. Asiasta kertoo Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi viestipalvelu X:ssä. Lue myös 10.8.2024 Ukraina moukaroi massiivisella drooni-iskulla lentotukikohtaa Venäjällä, video näyttää tuhotun venäläiskolonnanhttps://www.hs.fi/maailma/art-2000010619765.html Venäjän hyökkäys|Venäjän hätätilaministeriö ilmoitti perjantaina julistaneensa ”federaation hätätilan” Kurskin alueelle Ukrainan käynnistämän hyökkäyksen vuoksi. Ukrainan asevoimat kertoi omassa Telegram-viestissään, että se onnistui tuhoamaan Lipetskin lentotukikohdassa olevia ammusvarastoja, joissa säilytettiin esimerkiksi ilmapommeja. Ukrainan mukaan iskuissa tuhottiin myös useita muita kohteita. Ukrainalaisten mukaan Venäjällä on lentotukikohdassa eri hävittäjiä, ainakin Su-34-, Su-35- ja MiG-31-mallisia. Venäjän mahdollisten kalustotappioiden laajuutta vielä selvitellään. Venäjän puolustusministeriön mukaan Venäjä onnistui yön aikana torjumaan 75 ukrainalaista droonia. Niitä oli ammuttu Venäjän Belgorodin, Lipetskin ja Kurskin alueille sekä Venäjän valtaaman Krimin niemimaan kohteisiin. Lipetskin kaupunki sijaitsee runsaat 300 kilometriä Ukrainan ja Venäjän rajalta. Media: Venäjä valmistautuu puolustamaan ydinvoimalaa Ukrainan joukkojen lähestyessähttps://www.hs.fi/maailma/art-2000010607956.html Ukraina-seuranta|HS seuraa Ukrainan sotaa ja sen seurauksia hetki hetkeltä. 9.8.2024 Ukrainan salamasota Venäjällä etenee ja venäläiset perääntyy. Putin piti eilen hätäkokouksen.Ukraina yllätti venäläiset salamasodallaan! PÄIVITIN SIVUN. Katsokaa miten taistelut etenee ja mitä Putin tekee… Putin pitänyt hätäkokouksen, katsokaa ilme: KUVA https://pbs.twimg.com/media/GUZnbabW8AAmuUo?format=jpg&name=large Ohessa lyhyesti mitä tapahtui ja missä mennään:
▪️Venäjän puolustusministeriö pari päivää sittem että 300 Ukrainan asevoimien sotilasta 11 panssarivaunua ja yli 20 motorisoitua ajoneuvoa on aloittaneen hyökkäyksen Kurskin alueelle. Venäjän rajajoukkojen yli ukrainalaiset marssi ns ”ilomarssilla”, venäläisistä ei ollut mitään vastusta, näin kerrotaan. Eli Venäjä ei ollut varautunut hyvin. ▪️Media kertoi Venäjän menetyksistä taistelujoukoissa ja kalustotappiosta (mm tankkeja, kuljetuslavetteja, helikoptereita) on tuhottu Kurskin alueella ja vangittu useita venäläisiä sotilaita ukrainalaisten toimesta.
▪️ Kadyrovin yksikkö Akhmat (jonka piti olla voittamaton, näin tsetseenit itse mainosti aiemmin). Nämä on paenneet kaaoksessa pohjoiseen päin alueelta joka heidän piti varmistaa.
▪️Kerrotaan myös että Ukrainan armeija valtasi Daryinon, Gogolivkan, Honcharivkan ja Sverdlikovon. Sekä venäläiset linnoitukset on valloitettu Oleshnassa.
▪️ Ukraina ei ole vielä kommentoinut Kurshchynan tapahtumia. Kyseessä on ensimmäinen isompi vastaisku Ukrainalta pitkään aikaan. Tuleeko uusi rintama johon Venäjä joutuu sitomaan voimavarojaan? Heidän oma eteneminen Ukrainan suuntaan pysähtynyt huikeiden tappioiden ansiosta. Eilen Venäjän federaatiossa alas ammutut helikopterit eivät näy yleisesikunnan yhteenvedossa, se on perinteinen tapa valehdella omille kansalaisille että kaikki on hyvin… Näin kertoo Ilta-Sanomat: ”Putin kutsunut turvallisuusneuvoston hätäkokoukseen Venäjään perehtynyt tutkiva toimittaja Christo Grozev väittää viestipalvelu X:ssä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on kutsunut maan turvallisuusneuvoston hätäkokoukseen koskien Kurskin tilannetta.” (IS) KUVAT LÖYTYVÄT JUTUSTA ”Elokuun kirous” Venäjän historiassa – Kurskin alueen ”härdelli”Ukrainan pari päivää sitten aloittama offensiivi Kurskin suunnassa yllätti Venäjän armeijan täysin. Paikalliset sotilaat juoksivat karkuun tai vetäytyivät paniikissa Ukrainan joukkojen tullessa. Alueella näyttää olevan vallalla täysimittainen vanhan kunnon venäläinen ”bardak” – härdelli – samaan aikaan kun Kremlin johtajille syötetään täysin valheellista propagandaa siitä, että hyökkäys on torjuttu. Venäläisen twiitti-kanavan kuvien mukaan vastarinta on minimaalista. Ramzan Kadyrovin pelätyt kurkunleikkaajat pakenivat ensimmäisinä ukrainalaisten hyökkäystä. Se tuli yllättäen ja kovaa. ”He (ukrainalaiset) tulivat kuin maissintähkät pellosta” totesi eräs kommentaattori. Videopätkien perusteella paikalle kiiruhtaneet armeijan sotilaat ovat varusmiehiä ja mistä tahansa haalittuja täydennysmiehiä, jotka suunnistavat Kurskiin omilla autoillaan. Mukana on pari tykkiä näytteeksi. Spontaanista ryysiksestä oli tuloksena liikenneruuhka, joka tarjoaa ideaalisen maalin Ukrainan drooneille. Kt. alas. Zelenskyi kommentoi Ukrainan hyökkäystä Kurskin alueellaTorstaina pitämässään puheessaan Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi kuitenkin kommentoi iskuja epäsuorasti sanomalla, että Moskovan täytyy tuntea Ukrainassa aloittamansa hyökkäyksen seuraukset. Asiasta kertoo muun muassa brittiläinen BBC ja uutistoimisto Reuters. – Venäjä toi sodan meidän maallemme ja Venäjän tulisi tuntea, mitä se on tehnyt, Zelenskyi kommentoi BBC:n mukaan torstaina, viitaten epäsuorasti Ukrainan iskuun Kurskin alueella. |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.
